JOPPI-hankkeen aikana yhteistyö eri toimijoiden kanssa on tuonut yhteen osaamista, näkökulmia ja käytännön kokemuksia, jotka ovat rikastuttaneet hankkeen toimintaa. Tässä blogissa kurkistamme siihen, millaista yhteistyötä hankkeen aikana rakentui, millaisia oppeja matkan varrella kertyi ja miksi yhdessä tekeminen kannattaa jatkossakin.
Yhteistyö kantavana voimana JOPPI-hankkeessa
Jatkuvan oppimisen parlamentaarisen uudistuksen linjauksissa yhdeksi keskeiseksi toimenpiteeksi on nostettu jatkuvan oppimisen sulautuminen entistä tiiviimmin osaksi työelämää. JOPPI-hankkeen tavoitteena on ollut Euroopan Sosiaalirahaston kehittämistoiminnan tavoitteiden mukaisesti tiivistää työpaikkojen ja osaamispalveluiden tarjoajien välistä yhteistyötä sekä uudistaa korkeakoulujen ja oppilaitosten nykyistä työikäisille kohdennettavaa koulutustarjontaa. Nämä tavoitteet huomioiden on yhteistyö painottunut vahvasti yhteiseen kehittämiseen Pohjois-Savon hyvinvointialueen kanssa hankesuunnitelman mukaisesti.
Hankkeen suunnitteluvaiheessa Savonia ammattikorkeakoulu ja Savon ammattiopisto hanketta toteuttavina koulutusorganisaatioina ovat rakentaneet yhteistyötä Pohjois-Savon alueella Pohjois-Savon hyvinvointialueen ja hankkeeseen valittujen yksityisten sosiaali- ja terveysalan yritysten kanssa. Hankkeen valmisteluvaiheessa yhteistyötä tehtiin erityisesti Pohjois-Savon hyvinvointialueen kanssa. Hankkeen aikana keskeisenä menetelmänä on ollut pilottiyksiköiden kanssa tehtävä yhteiskehittäminen. Tämän lisäksi kehittämistyöhön on osallistunut pilottiyksiköistä ja muista hyvinvointialueen asiantuntijoista valittu kehittäjäryhmä, jonka toiminta on kohdistunut erityisesti tulevaisuuden osaamistarpeiden tunnistamiseen ja osaamismerkkien kehittämiseen ja pilotointiin. Hankkeen edetessä on lähdetty rakentamaan sosiaali- ja terveysalan jatkuvan oppimisen ekosysteemiä yhdessä tunnistettujen toimijatahojen kanssa. Koko hankkeen ajan toimintaa on ollut tukemassa myös monialainen asiantuntijoista koostuva ohjausryhmä.
Hankkeessa on korostunut koulutusorganisaatioiden keskeinen rooli hanketoimijoina. Oppilaitosten välinen yhteistyö ja vuoropuhelu organisaatioiden eri tasoilla on ollut tiivistä. Käytännössä tämä on toteutunut oppilaitosten erilaisissa työtehtävissä toimivien osallistumisena hankkeen keskeisiin työryhmiin. Koulutusorganisaatioiden sisäistä laajaa yhteistyötä on hankkeessa tarvittu uusien ennalta määrittämättömien asioiden ja teemojen äärellä. Tästä esimerkkinä osaamismerkit ja niiden rooli oppilaitoksissa osana tutkintoja ja tutkinnon osia.
Yhteistyötä on tehty myös alueellisesti ja valtakunnallisesti muiden hankkeiden kanssa, jotka liittyvät läheisesti JOPPI-hankkeen teemoihin. Esimerkiksi Veto- ja Pitovoimaa sote-alalle osaamisen ennakoinnilla ja kehittämisellä –hankkeen sekä Osaamisperusteinen rekrytointi –hankkeen kanssa on vaihdettu kokemuksia ja pohdittu yhteisiä kehittämisteemoja. Hankkeen alkuvaiheessa haettiin yhteyttä koulutusorganisaatioihin, joissa osaamismerkkityöhön liittyvä osaaminen tiedettiin ja tunnettiin. Tästä mainittakoon Oulun opettaja-ammattikorkeakoulu ja siellä osaamismerkkien asiantuntija Lotta Pakanen, joka on tuonut arvokasta tietoa myös JOPPI-hankkeen tavoitteiden edistämiseen. Pohjois-Savon sosiaali- ja terveysalan jatkuvan oppimisen ekosysteemin rakennusvaiheessa on mukaan kutsuttu myös Itä-Suomen Yliopiston jatkuvan oppimisen yksikkö.
Erilaiset konferenssit ovat olleet hieno mahdollisuus saada JOPPI – hankkeelle näkyvyyttä ja lisätä tietoisuutta hankkeesta ja sen toiminnasta. Konferensseista mainittakoon ITK-konferenssi (Interaktiivinen tekniikka koulutuksessa-tapahtuma) keväällä 2024 ja Pedaforum korkeakoulupedagogiikan kehittämispäivät kesäkuussa 2025. Näissä tapahtumissa on tarjoutunut mahdollisuus esitellä JOPPI –hanketta laajemmallekin yleisölle ja verkostoitua erilaisista toimintaympäristöistä tulevien asiantuntijoiden ja hanketoimijoiden kanssa.
Opit ja oivallukset hankkeen aikana ja sen jälkeen
Hankkeen valmistelussa ja toteuttamisessa yhteistyö sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten kanssa on ollut olennaista, sillä se on auttanut saavuttamaan hankkeen asettamia tavoitteita, lisännyt hankkeen näkyvyyttä ja auttanut juurruttamaan hankkeen tuloksia. Parhaimmillaan eri tahojen yhteistyö on tuonut mukanaan uusia näkökulmia ja ideoita, jotka ovat rikastuttaneet hankkeen kehitystä, tavoitteita ja tuloksia. Yhteistyöllä on voitu jakaa myös resursseja, kuten taloudellisia varoja ja osaamista, jotta hanke etenisi mahdollisimman tehokkaasti.
Hankkeen alkuvaiheessa yhteistyö ja yhteiset tapaamiset suuntasivat hankkeen toimintaa yhdessä määriteltyyn suuntaan, jossa korostui kaikkien osapuolten tavoitteet ja yhteisen ymmärryksen luominen. Verkoston tapaamiset ja keskinäinen työskentely olivat edellytyksenä yhteisen keskustelun syntymiselle. Hyvinvointialueen muotoutuminen ja järjestäytyminen on ollut käynnissä hankkeen aikana. Tämä on tuonut kehittämistyöhön omat haasteensa, kun työryhmien jäsenet ovat vaihtuneet matkan varrella. Arjen työssä resurssien niukkuus on näkynyt niin, etteivät työntekijät työyksiköistä välttämättä ole päässeet irtautumaan kehittämistyöhön.
JOPPI-hanke osoitti, että yhteistyö eri toimijoiden välillä on keskeinen voimavara osaamisen kehittämisessä. Hankkeen aikana syntyneet verkostot, yhteiset keskustelut ja jaetut käytännöt loivat perustan luottamukselle ja yhteiselle oppimiselle. Näiden kokemusten pohjalta on tärkeää jatkaa yhteistyön vahvistamista myös hankkeen päättymisen jälkeen.
Jatkossa yhteistyötä voidaan syventää esimerkiksi yhteisten kehittämispäivien, vertaisoppimisen rakenteiden ja avoimen vuoropuhelun avulla. Kun eri asiantuntijuudet kohtaavat, syntyy uusia näkökulmia ja ratkaisuja, jotka tukevat sekä yksilön että organisaation oppimista. Yhteistyö ei ole vain menetelmä, vaan asenne – halu kuunnella, jakaa ja rakentaa yhdessä. Hankkeessa kehitetty jatkuvan oppimisen ekosysteemi voi olla yksi yhteiskehittämisen ja yhteistyön muoto jatkossa.
JOPPI-hankkeen opit kannustavat meitä jatkamaan yhteistä kehittämistä pitkäjänteisesti ja tavoitteellisesti. Kun yhteistyö on osa arkea, se vahvistaa osaamista, lisää työhyvinvointia ja tukee laadukasta koulutusta tulevaisuudessa.
Kirjoittajat:
Varpu Hämäläinen, lehtori, hankeasiantuntija, Savon ammattiopisto
Katja Juntunen, lehtori, hankepäällikkö, Savon ammattiopisto
Heli Kekäläinen, TKI-asiantuntija, projektipäällikkö, Savonia-ammattikorkeakoulu
Anu Kinnunen, yliopettaja, projektityöntekijä, Savonia-ammattikorkeakoulu
Lähteet:
Valtioneuvosto 2020. Osaaminen turvaa tulevaisuuden. Jatkuvan oppimisen parlamentaarisen uudistuksen linjaukset. Valtioneuvoston julkaisuja 2020:38. Valtioneuvosto, Helsinki.
Valtioneuvosto 2023. Yhdessä jatkuvaa oppimista uudistamassa. Jatkuvan oppimisen uudistus- hankkeen loppuraportti. Valtioneuvoston julkaisuja 2023:11. Valtioneuvosto, Helsinki.