Tässä artikkelissa kuvataan Jatkuva oppiminen osaksi sote-alan arkea (JOPPI)- hankkeen oppeja osaamisen kehittämisestä sosiaali- ja terveysalalla. Hanke on osarahoitettu Euroopan sosiaalirahaston tuella.
Sosiaali- ja terveysala on muutoksessa. Hyvinvointialueiden muotoutuminen, asiakkaiden palvelutarpeiden muuttuminen ja teknologian kehitys haastavat sote-alan ammattilaisia osaamisen näkökulmasta. Hektisen arjen keskellä resurssien vähetessä tarvitaan uudenlaisia ketteriä osaamisen kehittämisen tapoja, joiden avulla osaamista pystytään kehittämään työn arjessa sujuvasti. Jatkuva oppiminen osaksi sote-alan arkea (JOPPI) -hankkeen (2023 – 2025) kehittämistyön tarve on ollut työelämälähtöinen ja punaisena lankana on ollut tiivis kehittäjäkumppanuus sote-alan ammattilaisten kanssa.
Kehittämistyötä on tehty yhteistoiminnallisesti eri menetelmiä käyttäen, joka on mahdollistanut vuoropuhelua työelämän kanssa. Yhteiskehittämisen teemoina ovat olleet muun muassa tulevaisuuden sote-alan osaamisen tunnistaminen, osaamismerkkien kehittäminen, jatkuvan oppimisen ketterät menetelmät sekä jatkuvan oppimisen ekosysteemin kehittäminen.
Osaamismerkit vahvistamassa sote-alan osaamista
Sosiaali- ja terveysalalla osaaminen on kaiken toiminnan perusta. Työ on vaativaa, jatkuvasti muuttuvaa ja ihmisläheistä, joten osaamisen ylläpitäminen ja kehittäminen on välttämätöntä. Osaaminen ei synny pelkästään tutkinnoista, vaan rakentuu koko elämän aikana eri tavoin. Formaali oppiminen tuo perustiedot koulutuksen ja tutkintojen kautta. Informaali oppiminen tapahtuu arjessa, työssä ja vuorovaikutuksessa, usein huomaamatta mutta yhtä arvokkaasti. Nonformaali oppiminen, kuten täydennyskoulutukset, seminaarit ja verkkokurssit, täydentää osaamista joustavasti ja ajankohtaisesti. (Lemmetty, S., Jaakkola, M., Collin, K. & Pihlajamaa, J. 2022. 23 – 46.)
Sosiaali- ja terveysalalla jokaisen ammattilaisen on tärkeää tunnistaa ja kuvata omaa osaamistaan, sillä se vahvistaa ammatillista itsetuntemusta, tukee urakehitystä ja edistää laadukasta palvelua. Kun osaaminen tehdään näkyväksi, sitä voidaan hyödyntää paremmin työyhteisössä, kehittää tavoitteellisesti ja sovittaa muuttuvien työtehtävien tarpeisiin. Osaamisen tunnistaminen auttaa myös arvioimaan omaa kehittymistä ja ohjaa oppimista oikeaan suuntaan – se on avain jatkuvaan ammatilliseen kasvuun.
Työelämän toimijoiden kanssa on konkreettisesti kehitetty osaamismerkkejä työelämän tarpeisiin. Hankkeessa kehitetyt osaamismerkit valikoituivat tulevaisuuden osaamistarpeiden pohjalta.
Hankkeessa kehitetyt osaamismerkit:
Tutustu osaamismerkkeihin tarkemmin: https://joppi.savonia.fi/osaamismerkit/
Lue lisää sote-alan tulevaisuuden osaamistarpeista sekä osaamismerkeistä:
Osaamisen tunnistaminen
Sosiaali- ja terveysalan työntekijöillä on valtavasti tunnistamatonta ja tunnustamatonta osaamista, joka ei tule täysin hyödynnetyksi työpaikalla (Osaamisen tunnistamisen työryhmän loppuraportti.2025,36). Hankkeen kehittämistyön kautta on pyritty löytämään uudenlaisia tapoja ja menetelmiä saada olemassa olevaa osaamista näkyväksi ja rohkaista osaamispuheen tuottamiseen matalalla kynnyksellä arjen työn ohessa.
Hankkeessa on tarjottu pilottiyksiköiden henkilöstölle kokeiltavaksi osaamisen tunnistamisen työkaluista mm. Osaamiskahvit ja osaamisen käsi. Kokeilun tuloksista voi lukea lisää alla olevasta blogista, jossa osaamiskahvit pilotoitiin sairaalaympäristössä, kuntoutuksen yksikössä. Jatkuvan oppimisen ketteriä menetelmiä pilotoimassa sairaalaympäristössä – Jatkuva oppiminen osaksi sote-alan arkea (JOPPI)
Yksittäistenkin, tässä tapauksessa vaikkapa pilotoitujen työkalujen säännöllinen, tilannesidonnainen ja tarkoituksenmukainen käyttöönotto mahdollistaa tärkeät askeleet kohti oppimismyönteistä kulttuuria työpaikalla. Näyttää siltä, että oppimismyönteiset työpaikat pystyvät hyödyntämään keskimääräistä paremmin henkilöstön osaamispotentiaalin, mikä edistää työpaikan varautumista tuleviin osaamistarpeisiin ja lisää työn tuottavuutta. Tämän lisäksi osaamisen tunnistamiseen ja osaamisen kehittämiseen panostaminen voi olla myös keino vahvistaa työntekijöiden jaksamista, toimijuutta ja kokemusta merkityksellisyydestä sekä arvokkuudesta. (Osaamisen tunnistamisen työryhmän loppuraportti.2025, 28)
Lue lisää: Tie näkyvään osaamiseen – Jatkuva oppiminen osaksi sote-alan arkea (JOPPI)
Ketterät menetelmät oppimisen mahdollistajina
Sosiaali- ja terveysalalla jatkuvan oppimisen ketterät menetelmät ovat nousseet keskeiseksi keinoksi vastata nopeasti muuttuvan työelämän haasteisiin. Ketterät menetelmät tarkoittavat joustavia, arkeen integroituvia tapoja kehittää osaamista – esimerkiksi työssä oppimista, yhteisöllistä kehittämistä, osaamismerkkien hyödyntämistä ja reflektiota. Ne tukevat työntekijöiden aktiivista roolia oman osaamisen tunnistamisessa ja kehittämisessä sekä mahdollistavat oppimisen osana päivittäistä työtä.
JOPPI-hankkeessa on pilotoitu näitä menetelmiä muun muassa sairaalaympäristössä, tavoitteena tehdä oppimisesta näkyvää ja tunnustettua. Työpaikoilla tapahtuva kehittäminen, kuten yhteiskehittäminen ja kollegiaalinen oppiminen, korostuvat ketterissä menetelmissä, ja ne lisäävät motivaatiota, osallisuutta ja työssä jaksamista.
Lähijohtaja mahdollistamassa kehittymistä ja oppimista
Lähijohtamisella on keskeinen rooli sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten osaamisen ja urapolkujen tukemisessa. Hyvä lähijohtaja tunnistaa työntekijöiden vahvuudet, kannustaa osaamisen kehittämiseen ja luo edellytyksiä oppimiselle arjen työssä. Avoin vuorovaikutus, tavoitteellinen ohjaus ja mahdollisuus reflektointiin vahvistavat ammatillista kasvua. Lähijohtaminen vaikuttaa myös työmotivaatioon ja urakehitykseen – kun osaaminen tehdään näkyväksi ja sitä arvostetaan, työntekijät kokevat työnsä merkitykselliseksi ja näkevät mahdollisuuksia edetä omalla urapolullaan. Osaamisen johtamisosaamista kehittämään rakennettiin hankkeen aikana kolmeosainen osaamisen johtamisen koulutuskokonaisuus (3op).
Lue lisää osaamisen johtamisen koulutuskokonaisuuden muodostamisesta: Esihenkilö jatkuvan oppimisen ja henkilöstön urapolkujen mahdollistajana -osaamisen johtamisen koulutuksen kehittäminen Joppi-hankkeessa – Jatkuva oppiminen osaksi sote-alan arkea (JOPPI)
Kohti tiiviimpää yhteistyötä – Pohjois-Savon sote-alan ekosysteemi rakentuu
JOPPI-hankkeen aikana valmisteltiin sote-alan jatkuvan oppimisen ekosysteemiä, jonka ydintoimijoita ovat Pohjois-Savon hyvinvointialue, Itä-Suomen yliopisto, Savonia-ammattikorkeakoulu ja Savon koulutuskuntayhtymä (Sakky).
Ekosysteemi ja ekosysteemiajattelu ei ole vain muotisana, vaan konkreettinen tapa rakentaa kumppanuuksia, jakaa tietoa ja oppia yhdessä ja vastata toimintaympäristön muutoksiin (Sitra, 2021). Osaamisen ekosysteemi tarkoittaa verkostoa, jossa oppilaitokset, yritykset, julkiset toimijat ja järjestöt yhdistävät voimansa kehittääkseen osaamista yhteisistä tarpeista käsin. Tällainen yhteistyö voi ylittää aluerajoja ja tuoda mukanaan vertaisoppimista, hyvien käytäntöjen leviämistä ja vahvempaa osaamista koko alueelle.
Ekosysteemin virallinen käynnistyminen tapahtuu syksyllä 2025 ja seuraavassa vaiheessa mukaan kutsutaan laajemmin alueen toimijoita. Tavoitteena on rakentaa avoin, osallistava ja vaikuttava yhteistyöverkosto, jossa osaaminen kasvaa yhdessä – ei vain yksittäisissä organisaatioissa, vaan koko alueen hyväksi.
Lue lisää ekosysteemin kehittämistyöstä: Jatkuvan oppimisen ekosysteemin rakentamista Pohjois-Savolaisittain – Jatkuva oppiminen osaksi sote-alan arkea (JOPPI)
Yhteenvetoa
JOPPI-hanke tarjosi arvokkaan mahdollisuuden kehittää alueen sosiaali- ja terveysalan osaamista ja vahvistaa yhteistyötä. Hankkeen aikana syntyneet käytännöt, oivallukset ja yhteisölliset toimintatavat osoittivat, että osaamisen kehittäminen vaatii aikaa, tilaa ja rohkeutta kokeilla uutta. Erityisesti moniammatillinen vuorovaikutus ja jaettu asiantuntijuus nousivat keskeisiksi tekijöiksi muutoksen mahdollistajina. Hankkeen opit luovat perustaa pitkäjänteiselle kehittämistyölle. On tärkeää, että hankkeessa syntyneet hyvät käytännöt juurtuvat osaksi arkea ja että kehittämistyö jatkuu organisaatioiden eri tasoilla.
JOPPI-hanke osoitti, että yhdessä oppiminen on merkityksellistä. Parhaimmillaan se antaa voimaa ja suuntaa tulevaisuuden osaamisen kehittämiselle. Olemme koonneet hankkeen opeista päätösjulkaisun, jota voi hyödyntää sote-alan työyhteisöissä. Pääset tutustumaan Jatkuva oppiminen osaksi sote-alan arkea (JOPPI) -hankkeen päätösjulkaisuun www-sivuiltamme: Päätösjulkaisu – Jatkuva oppiminen osaksi sote-alan arkea (JOPPI)
Kirjoittajat:
Heli Kekäläinen, TKI-asiantuntija, Savonia-ammattikorkeakoulu
Katja Juntunen, lehtori, hankepäällikkö, Savon ammattiopisto
Anu Kinnunen, yliopettaja, projektityöntekijä, Savonia-ammattikorkeakoulu
Varpu Hämäläinen, lehtori, hankeasiantuntija, Savon ammattiopisto
Lähteet:
Jatkuva työssä oppiminen – lähtökohtia, edellytyksiä ja seurauksia. Lemmetty, S., Jaakkola, M., Collin, K. & Pihlajamaa, J. Teoksessa Lemmetty S. & Collin, K. (Toim.) 2022. Jatkuva oppiminen ja aikuispedagogiikka työssä. SoPhi. Jyväskylän yliopisto.
Osaamisen tunnistamisen työryhmän loppuraportti. Valtioneuvoston julkaisuja. 2025:4. Valtioneuvosto. Helsinki. Osaamisen tunnistamisen työryhmä. Loppuraportti
Sitra (2021). Tulevaisuuden osaaminen syntyy ekosysteemeissä. Saatavilla: https://www.sitra.fi/julkaisut/tulevaisuuden-osaaminen-syntyy-ekosysteemeissa